torstai 22. maaliskuuta 2012

37,5h

Eräs hyvä kollegaani totesi tänään pitävänsä tarinoista:
"Tarina Joonas tarina, kaikki alkaa tarinasta"
Totta, on mukava lukea tekstiä, jossa on tarina. Tarina on myös hyvä tapa aloittaa blogi ja saada yleisö kiinnostumaan tekstistä. Tarina myy. Ainoa ongelma on, että tarinat pitäisi edes jotenkin liittää blogin aiheeseen ja siinä myös suurin osa blogeista epäonnistuu (ei sillä, että olisin itse yhtään parempi).

Sain idean tähän postaukseen aikaisemmin tänään, mutta tarinan liittäminen aiheeseen tuntui vaikealta. Onneksi eräs toinen kollegani totesi päivällä seuraavasti:
"Jos mikään muu ei auta, aina voi yrittää kertoa totuuden"
Ymmärtääkseni totuuskin on tarina joten tässä se tulee:
1) Ensimmäiset neljä työvuottani olin toimistolla tasan tarkkaan 37,5 tuntia viikossa. Noista tunneista oli tehokkaita reilut 20. Loppuaika meni työskentelyn esittämiseen ja läppäri kädessä edestakaisin kävelyyn. Toimistolla piti olla tarkalleen tietyt tunnit, ihan sama saiko mitään aikaan vai ei. 
2) Olen viimeisen kahden vuoden aikana viettänyt korkeintaan kymmenenä päivänä täydet tunnit (7,5h) toimistolla. Niinäkin päivinä kun olen ollut yli tuon ajan toimistolla, olen viettänyt noin tunnin lounastauon. Tykkään tulla toimistolle vähän myöhempään ja lähteä sieltä vähän aikaisemmin. Tykkään käydä pitkillä lounailla, tavata kavereita myös päivällä ja hengata Kipossa. Tykkään käydä kesken päivän kävelyllä (jos toimistolla olisi suihku, kävisin todennäköisesti myös juoksemassa kesken päivän). Pidän sohvalla lojumisesta toimistoaikana. Minulla on kunnia työskennellä omassa työhuoneessa, mutta mielestäni paras paikka maailmassa työntekoon on joko sohva tai Arlandan lentokenttä.  
Silti olen kahden viime vuoden aikana tehnyt töitä enemmän kuin koskaan ja myös saavuttanut asetetut tavoitteet. Ok, työnteko on tullut osaksi vapaa-aikaa (kiitos iPhone), mutta sen takia olen myös hyvällä omallatunnolla tuonut vapaa-ajan osaksi työntekoa. Työstä ja sen aikataulutuksesta on tullut omaan elämääni sopivaa. Loppujen lopuksi, eikö työn pitäisi sopeutua elämäntilanteeseen eikä päinvastoin?  Eikö työnteon tarkoituksena tulisi olla tulosten saavuttaminen eikä se miten tai missä tulokset saavutetaan? Mitä väärää voi olla hengauksessa niin kauan kuin tavoitejuna kulkee kohti päämääräänsä?

Monen mielestä yllättävän paljonkin. Työnteon oletetaan monessa tapauksessa olevan rangaistus, jota pitää kärsiä tarkalleen niin monta tuntia kuin työehtosopimus sanelee. Rangaistuksen ylin muoto on kellokortti (tai vastaava ajanseuranta), jota leimataan kun rangaistusta astutaan suorittamaan ja kun rangaistus on suoritettu. Jos töissä on mukavaa tai jos työt saadaan tehtyä ennen 7,5 tunnin täyttymistä, vian oletetaan olevan rangaistuksessa, josta pitää tehdä kovempi. Ja osana rangaistusta, ihmisten ei oleteta hoitavan omia asioitaan työaikana. Sen sijaan ylitöitä pitää tehdä, jos niin vaaditaan.

Mitä tästä seuraa? Siitä seuraa työntekijöitä, jotka näyttelevät kiireistä. Siitä seuraa työntekijöitä, jotka laskevat minuutteja. Siitä seuraa tilanteita, missä uusiin asioihin ei aleta kun odotetaan viimeisten minuuttien kulumista. Siitä seuraa tilanteita, missä uutta ei edes yritetä luoda. Siitä ei seuraa parempia tuloksia.

Onko asioiden pakko olla tällä tavalla? Entä jos romutettaisiin kaikki Suomen kellokortit ja työajanseurantajärjestelmät ja alettaisiin luottamaan ihmisiin? Entä, jos pomo sanoisi aamulla:
"Ihan sama, miten teet ja missä teet kunhan homma on valmis deadlineen mennessä"
Mitä siitä seuraisi? Tuomiopäivä? Konkurssi? Massatyöttömyys? Vai seuraisiko siitä hetkiä, jossa töitä tehtäisiin vaikkapa kotisohvalla tai mökillä? Tai ulkona auringonpaisteessa? Seuraisiko siitä lyhyempiä, mutta tehokkaampia päiviä? Seuraisiko siitä jopa tunnetta vapaudesta ja onnellisuutta?

Koska tuo lähestymistapa olisi uusi eikä se vanha tuttu, harva uskaltaa kokeilla sitä (muutosvastarinta jne jne). Mutta jos mietitään suomalaista työelämää yleisimmin (kiusaus, työpahoinvointi jne jne) eikö tuota lähestymistapaa voisi kokeilla laajemminkin? Mitä menetettävää siinä olisi?

P.S. Huomenna päiväni alkaa klo 8:30 ja päättyy 15:30.

P.P.S. Seuratkaa 925-projektia. TODELLA hyvää materiaalia aiheeseen liittyen tarjolla.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

"On helppoa olla hiljaa ja valittaa. Todellista rohkeutta vaatii asiaan puuttuminen" Kommentoi.